Kunta löytää asukkaita aitoudella ja persoonalla

Suomea reissatessa (Kotkasta Kilpisjärvelle ja toista reittiä takaisin) huomaa, kuinka monessa paikassa voisi toteuttaa suomalaisen unelman talosta järven/joen/meren rannalla ja edullisesta asumisesta maaseudun rauhassa. Kuntamarkkinoilla erottuakseen täytyy pystyä siis tarjoamaan jotain muutakin erottuakseen edukseen. 


Mikä saa ihmisen muuttamaan paikkakuntaa?

Mikä saa meidät vaihtamaan kotikuntaamme? Miksi ihmiset ylipäätään muuttavat? Itse olen tähän mennessä asunut kuudella paikkakunnalla ja työskennellyt lisäksi muutaman muun kunnan alueella, joten olen nähnyt aika monta paikkaa. Kaikki niistä ovat muuten olleet kovin huolissaan kunnan negatiivisesta maineesta. (Vain ehkä Kouvolalla ja Forssalla on ollut huoleen oikeasti syytä: ne ovat olleet kuntien koulukiusattuja, joiden parjaaminen on ikään kuin yleisesti hyväksyttyä. Kouvolalaiset ovat tosin kääntäneet betonimaisuuttaan edukseen Kouvostoliitto-rakkaudellaan.)

Ensimmäisenä syynä muuttoon monella on opiskelemaan lähteminen. Opiskelumahdollisuudet juuri itseä kiinnostavalle alalle ovat harvoin ihan vieressä ja toki itselläkin aikoinaan oli hinku lähteä johonkin kauas. Opintojen jälkeen juuriltaan irrotettu vastavalmistunut on valmis lähtemään uuteen paikkaan sen mukaan, mistä töitä sattuu löytymään. Myös rakkaus kuljettaa tässä vaiheessa helposti uusiin maisemiin. 

Työt ja opinnot ovat selkeitä muuttamisen ajureita, ja näissä paikkakuntavalinnat saattavat olla mahdollisuuslähtöisiä. Mahdollisuuslähtöistä paikkakunnan valintaa on myös suuremmalle paikkakunnalle muuttaminen, koska... no, siellä on helpompi löytää töitä. Palvelutkin ovat suuremmalla paikkakunnalla paremmat ja siitä päästäänkin sopivasti henkilökohtaisiin mieltymysvalintoihin. 

Jokainen valitsee itse, missä asuu

Totuushan on, että ketään ei ole paikkakunnalleen pakotettu, 18 vuotta täytettyään. Teemme itse valinnan joko pysyä siellä, missä satumme nyt asumaan tai lähteä muualle. Kuntavalinta on siis aina itse tehty valinta, vaikka sen helposti itselleen toisin selittääkin. Jos sen selittää työmahdollisuuksilla, niin itsehän päätämme, miltä alueelta ja miltä aloilta haemme töitä. (Alaakin voi vaihtaa, niin halutessaan. Jos kaipaa asumaan Lapin tundrille, niin matkailuala on hyvä vaihtoehto itsensä elättämiseen.) Harvemmin sitä kuitenkaan hakematta töihin päätyy. Yrittäjänä taas voi vielä vapaammin valita, missä asuu ja yrittää. 

Töiden lisäksi monelle sosiaaliset verkostot ovat syy valita paikkakunta, eli toisin sanoen useimmiten palata opintojen jälkeen takaisin tutuille ja turvalliselle kotikulmilla. Toiset taas haluavat laajentaa näkökulmaa ja siirtävät reviirejään johonkin ihan muualle, muille maille vierahille. 

Kuntamarkkinoinnissa täytyy erottautua ja jäädä mieleen

Jos kuitenkin pysytään Suomen sisällä ja mietitään, mikä saisi ihmisen muuttamaan täysin uudelle paikkakunnalle, jos vaihtoehtona on pysyä paikallaan tai muuttaa tuttuihin kuvioihin. Vaihtoehtoja kunnissa on. Suomessa on 310 kuntaa, joista jokainen haluaa tavalla tai toisella lisää asukkaita pysyäkseen elinvoimaisena ja turvatakseen kuntalaisten palvelut. Jokainen kunta pystyy tarjoamaan mahdollisuudet hyvään elämään ja upeita maisemia. Maisemat ovat hieman erilaiset eri puolilla, mutta karuinta Lappia lukuun ottamatta tarjolla on vehreyttä ja vesistöjä. Näillä argumenteilla ei siis voi vielä kuntamarkkinoinnissa pärjätä. Eteläisemmässä Suomessa lyhyet etäisyydet kaikkialle on kaikkien kuntien etu. Sekään ei auta erottumaan. Merikaupunkejakin on Suomessa useita. Kuntamarkkinointiin tarvitaan persoonallisempaa otetta! 

Aitous on tärkein lähtökohta kuntamarkkinoinnissa. Mikä oikeasti erottaa kunnan kaikista muista? Mihin voin samaistua, jos muutan tälle paikkakunnalle? Mistä voi olla ylpeä, jos asuu juuri tällä paikkakunnalla? Näistä kysymyksistä lähtee aitous liikkeelle. 

Kun kunnan ydinjuttu löydetään, nostetaan se kunnolla tikunnokkaan. Kotkassa panostetaan puistoihin ja niitä esitellään vierailijoille ylpeydellä. Kankaanpää on taidekaupunki taidekouluineen ja taidetta todella on löydettävissä jokaisella kadunkulmalla. Tammela on kahden kansallispuiston (ja yhden kansanpuiston) koti ja tämä ydin oikeuttaa pitämään luonnon kuntamarkkinoinnin näkökulmana. Samaan narratiiviin sopii täydellisesti se, että kunnanjohtaja on intohimoinen lintubongari. Puolangasta en tiedä mitään muuta kuin sen, että siellä pidetään ironisesti Puolangan Pessimistipäivät. Tuollainen tapahtuma herättää heti mielenkiinnon: mikä tuo tuollainen paikka oikein on! 

Tulevan asukkaan polku

Pelkän markkinoinnin perusteella ei yksikään kunta saa kuitenkaan kasvua aikaan. Markkinoinnilla herätetään kuitenkin ihmisten huomio ja pyritään jäämään mieleen. Juuri Puolangan läpi ajettuani täytyi kuntaa katsoa heti tarkemmalla silmällä juuri sen takia, että jo kuntakyltistä tuli mieleen Pessimistipäivät. Sellainen oli siis se paikka, missä on pessimistisyys nostettu tikunnokkaan! 

Jotta ihminen saadaan muuttamaan täysin uudelle paikkakunnalle (ja jos kyse ei ole suoraan opintojen tai työn takia tapahtuvasta muutosta), täytyy tulevan asukkaan kulkea läpi ensin seuraava polku:
1. Hän tietää paikkakunnan olevan olemassa. Kunnan täytyy siis jollain tavalla jäädä mieleen. 
2. Hän käy paikkakunnalla. Lomamatka, läpiajo tai muu tutustuminen paikkaan vaaditaan, ennen kuin tällä polulla päästään eteenpäin. 
3. Kunnasta jää positiivinen (tai vaikka pessimistinen, mikä nyt omaan persoonaan parhaiten iskeekään) mielikuva ja sinne haluaa palata uudestaan. 
4. Tulevalle asukkaalle tulee tunne, että jos asuisin tuolla, olisin onnellisempi ja asiani olisivat paremmin. Tässä vaiheessa vasta tosin haaveillaan. 
5. Tuleva asukas saa jonkin sysäyksen, mikä saa tosissaan miettimään sitä vaihtoehtoa, että muuttaisinko sittenkin tuonne. Korona-aika tarjoilee näitä sysäyksiä: uusien töiden etsintä ja etätyömahdollisuudet saavat miettimään, olisiko vaikka se mökkipaikkakunta kuitenkin parempi paikka myös arkikuntana. Lähdetäänpäs katsomaan, mitä mahdollisuuksia (tontit, asunnot, työt, harrastukset, palvelut) tuo paikka tarjoaa! 
6. Kun kaikki osuu kohdalleen, on tämä tuleva asukas muuttovalmis paketti. Ei kun tavarat kasaan ja kohti uutta elämää! 

Asukkaita haluavan kunnan tehtävä on siis viedä tuleva asukas tämän polun läpi. Mitä paremmin siinä onnistuu ja mitä paremmin pystyy tarjoamaan houkuttelevia mahdollisuuksia, sitä todennäköisemmin uusia asukkaita saa. Siksi ne paikat, joissa on muutenkin "pöhinää", houkuttelevat uusia asukkaita helpommin. Ne herättävät mielenkiintoa. Työpaikat totta kai auttavat, mutta ennen kuin joku katsoo paikkakunnan työtarjontaa, täytyy mielenkiinnon herätä. 

Huonotkin puolet voi kääntää eduksi

Kuntamarkkinointi ja erityisesti kuntien erottautuminen on sydäntäni lähellä. Työskentelin aiheen ympärillä Forssassa siellä asuessani. Kerroin kuntajohdolle avoimesti mielipiteeni silloisesta Live love Forssa -mainonnasta: se ei kerro kenellekään yhtään mitään paikasta, jolla olisi vaikka mitä vahvuuksia kerrottavanaan (tilanne on muuttunut huomattavasti sittemmin ja esim. kuosien kaupunki -teema sopii hyvin paikkaan, joka on aikoinaan ollut Euroopan edistyneimpiä tekstiiliteollisuuden kehtoja). Mikä tahansa kunta voisi käyttää samaa slogania. 

Samaan aikaan forssalaiset kokivat alemmuudentunnetta siitä, että Juho Juntusen pilapiirroksista Forssa tunnettiin Helvetin tulirotkona ympäri Suomea. Niinpä ehdotin, että mitä jos käännämmekin tämän huonon maineen eduksemme. Paikallisten yrittäjien kanssa järjestimme siis Forssa on Helvetin Tulirotko -tapahtuman, joka innosti kaupunkilaiset laajoin joukoin mukaan. Se idea osui ja upposi juuri forssalaisuuden ytimeen. 

PS. Tunnistatko kuvien paikkakunnat? Kommentoi alle, mistä kuvat ovat! Vinkki: yhtään näistä paikkakunnista ei ole mainittu tekstissä. 


Lisäys 6.9.2020: vastaan on tullut pari erinomaista ja aitouteen perustuvaa kuntaslogania, joten täytyyhän ne tuoda esiin! 
Peräseinäjoen kohdalla vastaan tuli lause: Tilaa kasvuun. Sitähän siellä todella on! 
Urjala taas mainostaa: Koti Pohjantähden alla. Väinö Linna on syntynyt Urjalassa ja kunnassa järjestetään myös Pentinkulman päivät -nimistä kirjallisuustapahtumaa. Teema on hyvin hallussa! 

Kommentit