Sitra julkaisi vuoden vaihtuessa luettelon näkemyksestään 2020-luvun megatrendeistä. Ennakoinnista ja tulevaisuudentutkimuksesta innostuneena luin julkaisun tuoreeltaan. Ehkä minusta löytyy pieni futuristikin :)
Sitran mukaan viisi tärkeintä megatrendiä tulevalle vuosikymmenelle ovat
Näkemykset 2017 vs. 2020
Juuri näiden 2020-megatrendien lisäksi on mielenkiintoista verrata valintoja aiempiin. Sitran megatrendilistaus vuodelta 2017 näyttää aika erilaiselta. Silloin kolmeksi megatrendivalinnaksi on nostettu
Sitran mukaan viisi tärkeintä megatrendiä tulevalle vuosikymmenelle ovat
- Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
- Verkostomainen valta voimistuu
- Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
- Teknologia sulautuu kaikkeen
- Talous etsii suuntaansa
Näkemykset 2017 vs. 2020
Juuri näiden 2020-megatrendien lisäksi on mielenkiintoista verrata valintoja aiempiin. Sitran megatrendilistaus vuodelta 2017 näyttää aika erilaiselta. Silloin kolmeksi megatrendivalinnaksi on nostettu
- Työn ja toimeentulon arvoitus
- Edustuksellisen demokratian puhti hukassa
- Talous tienhaarassa.
Työ ja toimeentulo on muuttunut osaksi muita megatrendejä, demokratian sijaan puhutaan verkostomaisen vallan lisääntymisestä (mm. osallisuuden lisääntyminen ja toisaalta hämmentäminen vallankäytön muotona liittyvät tähän) ja ainoastaan talous etsii edelleen suuntaansa. Uutena näkökulmana on tullut mukaan ekologinen jälleenrakennus. Väestön ikääntyminen taas on ollut puheissa ja trendinä jo niin pitkään, että sen valinta tälle listalle mukaan on jopa yllättävä. Mukana on toki myös sana monimuotoistuu.
Väestörakenne muutoksessa
Väestön ikääntyminen on todellakin nähty jo pitkään ja sen takia siihen on jo reagoitu ja sen eteen on tehty paljon asioita. Haasteita on tuonut myös mm. 2015 vuoden massamaahanmuutto, emmekä voi tietää, milloin uusia massoja lähtee liikkeelle ja mistä. Monia ongelmia on vielä ratkaisemattomina edessä tai kääntämättä hyödyiksi (oman näkemykseni mukaan haasteet ovat joko ratkaistavia ongelmia tai jos niitä ei voi ratkaista, ne voi aina kääntää hyödyksi). Sitran näkemystä puolustaa kuitenkin eniten se, kuinka väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen vaikuttaa muihin megatrendeihin: rakentamiseen, osallistumiseen, teknologisiin ratkaisuihin ja talouteen. Väestörakenteen muutosta ei voi ohittaa, se vaikuttaa kaikkiin ratkaisuihin. Tai ainakin sen pitäisi vaikuttaa.
Ilmastonmuutoskeskustelusta ekologisen kestävyyskriisin tarkasteluun
Ekologisen jälleenrakennuksen osion osalta kiitosta antaisin siitä, että siinä ei ole jääty puhumaan vain ilmastonmuutoksesta, kuten yleisessä keskustelussa tällä hetkellä, vaan ekologisesta kestävyyskriisistä, joka ilmastonmuutoksen lisäksi sisältää mm. maaperän köyhtymisen, jätteiden määrän kasvun ja käytettävissä olevien resurssien ylikulutuksen. Mikäli haluamme, että maapallo pysyy mahdollisimman monelle asuttavana, meidän täytyy oikeasti tehdä ja paljon! On turha sanoa, että eihän pieni Suomi voi mitään, kun ne muualla tekevät sitä ja tätä, jos samaan aikaan käytetään päivittäin niitä muualla tehtyjä tuotteita, jotka kerran tai pari käytön jälkeen päätyvät sekajätteeseen. Kyllä me ihan jokainen valinnoillamme vaikutamme. Voisin jauhaa aiheesta pidempään, mutta ehkä joku toinen kerta. Sanon vain, että tämän aihepiirin takana piilee valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, kunhan ne osataan hyödyntää.
Jännitteet herättävät tulevaisuusnäkymiä
Sitran julkaisusta nostaisin vielä esiin jokaisen megatrendiosion yhteydessä esiin nostetut jännitteet. Jännitteet ovat asioita, jotka ovat tällä hetkellä näkyviä, eri suuntiin vetäviä trendejä (esim. sananvapaus vs. informaatiovaikuttaminen tai kansainvälisyys vs. nationalismi). Jännitteistä mielenkiintoisia tekee se, että emme vielä voi tietää, kummasta jännitteen näkökulmasta tulee valtavirtaa vai "kumoavatko" ne toisensa ja aihe tasaantuu keskivirtaan myöhemmin. Jännitteet ovat kuitenkin selkeästi tunnistettavia aiheita, jotka hakevat polkuaan. Ne aiheet ovat tällä hetkellä jakaantuneita (eli jännitteisiä), mutta niiden kautta voimme tehdä erilaisia tulevaisuuskuvia. Valitsemalla vaikka vain kaksi eri jänniluokkaa voidaan luoda jo monta vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuudesta.
Väestörakenne muutoksessa
Väestön ikääntyminen on todellakin nähty jo pitkään ja sen takia siihen on jo reagoitu ja sen eteen on tehty paljon asioita. Haasteita on tuonut myös mm. 2015 vuoden massamaahanmuutto, emmekä voi tietää, milloin uusia massoja lähtee liikkeelle ja mistä. Monia ongelmia on vielä ratkaisemattomina edessä tai kääntämättä hyödyiksi (oman näkemykseni mukaan haasteet ovat joko ratkaistavia ongelmia tai jos niitä ei voi ratkaista, ne voi aina kääntää hyödyksi). Sitran näkemystä puolustaa kuitenkin eniten se, kuinka väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen vaikuttaa muihin megatrendeihin: rakentamiseen, osallistumiseen, teknologisiin ratkaisuihin ja talouteen. Väestörakenteen muutosta ei voi ohittaa, se vaikuttaa kaikkiin ratkaisuihin. Tai ainakin sen pitäisi vaikuttaa.
Ilmastonmuutoskeskustelusta ekologisen kestävyyskriisin tarkasteluun
Ekologisen jälleenrakennuksen osion osalta kiitosta antaisin siitä, että siinä ei ole jääty puhumaan vain ilmastonmuutoksesta, kuten yleisessä keskustelussa tällä hetkellä, vaan ekologisesta kestävyyskriisistä, joka ilmastonmuutoksen lisäksi sisältää mm. maaperän köyhtymisen, jätteiden määrän kasvun ja käytettävissä olevien resurssien ylikulutuksen. Mikäli haluamme, että maapallo pysyy mahdollisimman monelle asuttavana, meidän täytyy oikeasti tehdä ja paljon! On turha sanoa, että eihän pieni Suomi voi mitään, kun ne muualla tekevät sitä ja tätä, jos samaan aikaan käytetään päivittäin niitä muualla tehtyjä tuotteita, jotka kerran tai pari käytön jälkeen päätyvät sekajätteeseen. Kyllä me ihan jokainen valinnoillamme vaikutamme. Voisin jauhaa aiheesta pidempään, mutta ehkä joku toinen kerta. Sanon vain, että tämän aihepiirin takana piilee valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, kunhan ne osataan hyödyntää.
Jännitteet herättävät tulevaisuusnäkymiä
Sitran julkaisusta nostaisin vielä esiin jokaisen megatrendiosion yhteydessä esiin nostetut jännitteet. Jännitteet ovat asioita, jotka ovat tällä hetkellä näkyviä, eri suuntiin vetäviä trendejä (esim. sananvapaus vs. informaatiovaikuttaminen tai kansainvälisyys vs. nationalismi). Jännitteistä mielenkiintoisia tekee se, että emme vielä voi tietää, kummasta jännitteen näkökulmasta tulee valtavirtaa vai "kumoavatko" ne toisensa ja aihe tasaantuu keskivirtaan myöhemmin. Jännitteet ovat kuitenkin selkeästi tunnistettavia aiheita, jotka hakevat polkuaan. Ne aiheet ovat tällä hetkellä jakaantuneita (eli jännitteisiä), mutta niiden kautta voimme tehdä erilaisia tulevaisuuskuvia. Valitsemalla vaikka vain kaksi eri jänniluokkaa voidaan luoda jo monta vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuudesta.
Sananvapauden nousu + kansainvälisyys luovat tulevaisuuden, jossa avoimuus ja monipuolisuus kukoistavat.
Sananvapaus + nationalismi taas nostaa esiin rajoittuneen yhteiskunnan, jossa mitä tahansa voi sanoa, ainakin niistä muista.
Informaatiovaikuttaminen + kansainvälisyys luo yhteiskuntaa, jossa koskaan ei voi tietää, mikä uutinen on totta ja miten minkäkin maan kansalaisiin pyritään vaikuttamaan.
Informaatiovaikuttaminen + nationalismi taas kuulostaa dystopialta, jossa epäillään kaikkia.(Nämä skenaariot ovat oma pikanäkemykseni, vaihtoehtoisia näkemyksiä saa esittää kommenteissa!)
Kukaan ei pysty sanomaan, millainen tulevaisuus meillä on edessä, mutta onneksi pystymme tutkimaan eri tulevaisuusvaihtoehtoja. Kun osaamme arvioida, mitä vaihtoehtoja edessä saattaisi olla, voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan huomista rakennamme.
PS. Sitran julkaisun yhteenvedossa (s.3) oli loistava sana, jota haluan alkaa itsekin käyttämään: tulevaisuusvalta! Samalla haluan toivottaa samaa, kuin Sitrakin: "Toivottavasti siis yhä useampi kehittää tulevaisuustaitoaan, kykyään kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä ottaa tulevaisuusvallan itselleen ja osallistuu tulevaisuudesta käytävään keskusteluun!"
PS. Sitran julkaisun yhteenvedossa (s.3) oli loistava sana, jota haluan alkaa itsekin käyttämään: tulevaisuusvalta! Samalla haluan toivottaa samaa, kuin Sitrakin: "Toivottavasti siis yhä useampi kehittää tulevaisuustaitoaan, kykyään kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä ottaa tulevaisuusvallan itselleen ja osallistuu tulevaisuudesta käytävään keskusteluun!"
Kommentit
Lähetä kommentti